Ensikosketus: 2009

Helmeilevimmät biisit: Countryside, Motorways, Cynical, Advice, Mirror

Löytyykö levyhyllystä: Kyllä

Levyn huumaavuus

10

Olen vältellyt Manboyn levyihin tarttumista tässä blogissa pitkään, mutta koska olen onnistunut käymään läpi jo jonkin verran Placeboakin, on kai ihan sama kokeilla siipiään Miespojankin kanssa. Tehtävä ei ole kivuton, sillä olen täysin jäävi arvioimaan kummankaan bändin tuotantoa niiden moitteettomuuden vuoksi. Pahoittelen siis jo etukäteen vuolaita ylistyssanoja ja puolueellista lähestymistä.

Jatko-alustuksena kerrottakoon, että Manboy on mielestäni kenties Suomen aliarvostetuin bändi. Omannäköisensä, tunteikkaan ja jollain tapaa kainostelevankin rockin fiiliksiin on helppo uppoutua, eikä vähiten lyriikoiden vuoksi. Epävarmuudet on kynäilty koskettaviksi sanoiksi vajoamatta angstin tai emoilun syövereihin, mikä sinänsä voisi olla varsin helppo lankeemus. Teemat toistuvat levyltä toiselle, mutta herkkistyttöpä ei niihin kyllästy. Knoppina nyt käsiteltävästä levystä vielä se, että visualistia miellyttävä kansitaide on Herra Ylpön käsialaa.

Ilmeisten musiikillisten viehättävyyksien lisäksi Deus Protector Nosterin suurin ansio on täytebiisien täydellinen puuttuminen. Vaikka edellinen Majesty onkin henkilökohtaisesti tärkein Manboy-levy, on DPN kokonaisuutena aukottomampi, josta jälleen kerran arvokkaimpien raitojen valitseminen hienon kymmenikön joukosta tekee kipeää. Jopa omaan pirtaan heikoiten sopiva The Look puolustaa paikkaansa, ja vaikka Cynicalin kertosäe ei ole universumin onnistunein, koko muu biisi nostaa mielen rajattomiin sfääreihin. Jokaisesta kappaleesta löytyy jotain, jonka vuoksi juuri se tuntuu kuunteluhetkellä maailman parhaalta. Bändille tyypillisistä (ja allekirjoittaneen sydämen aina yhden lyönnin väliin jättävistä), eeppisistä viimeisistä raidoista ei tarvita erikseen edes mainintaa. Myös alta kuunneltava Advice paisuu alun kevyestä bassoilusta kauniiksi kitarailoitteluksi oivallisesti, ja jättää suoraviivaisuuden muiden harteille.

Vaikka olen joidenkin yhtyeiden kohdalla täysin kyvytön musiikin objektiiviseen tarkasteluun, osaan silti olla antamatta myös täysiä pisteitä. Mutta tämän paremmaksi kotimainen altsurokki ei vain mene.