Artist formerly known as Avain, eli Asa osui kolmannella levyllään kiveen nimeltä jättipotti. Jos Leijonaa metsästän esitteli jo kryptisemmän ja asioita pohdiskelevamman räppärin, niin Terveisiä kaaoksesta oli jo jättiharppaus niihin teemoihin, mistä mies tunnetaan nykyisin. Roihuvuoren mies kun löysi tällä levyllä maaseudun ja luonnon.

Asa käsittelee levyllään painavia teemoja, kuten individualismin ja jatkuvan kasvun aiheuttamaa irtaantumista juurista, jonka ratkaisuksi tietenkin tarjotaan agraarikulttuuria ja luonnon läheisyyttä. Levyn ja Asan hyväksi on sanottava se, ettei lyriikoissa saarnata, vaikka teemat siihen antaisivatkin melkoiset mahdollisuudet. Asan riimit ovat pikemminkin pohdiskelevia ja runollisuudessaan hyvinkin kryptisiä.

Se mikä tekee Terveisiä kaaoksesta niin erinomaisen, on sen taustat. Nykyisin on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että suomalainen räppäri flirttailee niin iskelmän kuin balkanmaisuuden kanssa, mutta vuonna 2006 kansanmusiikkia ja hiphopia ei oltu yhdistelty yhtään.

Davon silmän alla on kumminkin syntynyt sellaista kultaa, ettei moiseen ole sittemmin ylletty. Opi aatteit, Uniaika, Ikkunapaikka ja Monimuotosii ovat utuisessa bassojylinässään lähes triphopmaisen upottavia tunnelmallisuudessaan, ja joihin Asan luonnonläheiset riimit sopivat täydellisesti. Toisen vaihtoehdon antaa kansanmusiikkimaiset Sadonkorjuu, Vaaranmaa ja Timo Pieni Huijauksen vierailun siivittämä Yksinäisyyden ja yhtenäisyyden vuori, jossa masennusta käsitellään kypsästi ja turhaan melankoliaan sortumatta.

Terveisiä kaaoksesta on vaikea levy käsiteltäväksi, koska vielä viisi vuotta ilmestymisensä jälkeen se tuntuu tarjoavan uutta ajateltavaa ja löydettävää. En tajua edelleenkään kaikkea, mitä Asa haluaa lyriikoissaan sanoa, mutta sillä ei ole mitään väliä, kun kokonaisuus on näin huikea.