Julkaisupäivä: 2011
Ensikosketus: Ilmestymispäivä
Helmeilevimmät biisit: Mutual Core, Virus, Dark Matter
Löytyykö levyhyllystä: Ei

Björkin seitsemäs studioalbumi on ultramoderni, outo ilmestys, joka vastaa nykypäivän musiikkibisneksen haasteisiin tuomalla mukaan uusia tasoja. Vaikka islantilaiskeijukaisen kokeilunhalu ja taidokkuus tunnetaankin, on projektin kunnianhimo huipussaan. Biophilia ei nimittäin ole perinteinen pitkäsoitto. Se on sävelletty osaksi iPadilla, ja levyn oheen kuuluukin jokaiselle biisille räätälöidyt omat applikaatiot, jotka tuovat visuaalisia ärsykkeitä verkkokalvoille ja täydentävät kuuntelukokemuksen useamman aistin kokonaisuudeksi.

Needless to say, että muurahaiskeossa on käynyt kova kuhina. Talouteeni ei ole yhtäkään iLaitetta eksynyt, joten appsien toimivuus käytännössä jää muiden kokeiluista lukemisen varaan. Ehkä siksi kokonaisuus tuntuu musiikillisestikin hieman hajanaiselta ja etäiseltä. Kuin ei saisi yhteyttä galaksin toiseen päähän. Kymmenen raitaa eivät kareile jatkuvasti yhdestä seuraavaan, vaan kilpailevat yksittäin tai pareittain huomiosta. Ensisinkku Crystalline on kilkatuksineen ehkä varminta Björkiä, Mutual Core iskee takaraivoon kovaa, muttei kipeästi, ja Hollow'ssa liikutaan jossain psykologista trilleriä varten lavastetussa huuruisessa metsässä.

Teemallisesti levy pyörii elämän ja sen synnyn ja katoamisen pauloissa. Kosmoksesta ammentaminen ja virukset, teknologia ja elävät organismit mahtuvat kaikki samaan pakettiin, eikä ole edes ahdasta. Soitinarsenaali on tietenkin kekseliäs, ja uusiakin instrumentteja piti luoda prosessin aikana. Voisi kuvitella, että tuntemattomilla vesillä samoilu tällaisessa mittakaavassa aiheuttaisi kuuntelijalle samanlaisen olotilan kuin Ikean alennusmyynneissä konsanaan, mutta lopputulos on yllättävän levollinen. Se on kuin talvi - kaunis, mutta kylmä. Viileydestä huolimatta levyä on mukava ja jopa helppo kuunnella. Sydämen valloittajaksi siitä ei kuitenkaan ole ainakaan tämänhetkisellä perehtyneisyydellä.

Björk on aina ollut edelläkävijä, joka ei ole pelännyt astua pimeään. Vaikka tulevaisuus vierii varmasti yhä enenevissä määrin erilaisten teknologisten kombinaatioiden suuntaan, en voi olla surkuttelematta sitä, että itse musiikki jää Biophilian tapauksessa liiaksi kaiken muun varjoon. Ääni kellossa olisi todennäköisesti erilainen, mikäli pääsisin osaksi iPad-elämystä.