Ei kesää ilman Cascinea
Julkaisuvuosi:2014
Ensikosketus:
2014
Helmeilevimmät
biisit: Goon, Golden, Trash
Löytyykö
levyhyllystä: Soundcloud, Spotify, yms.
Levyn huumaavuus
7.8
Omasta puolestakin on hauska taas bloggailla levyistä. Tarkoitus
olisi keskittyä ensi alkuun lähinnä alkuvuonna julkaistuihin
levyihin ja vasta niiden jälkeen alkaa kirjoittamaan uunituoreista
levyistä, mutta teen heti alkuun poikkeuksen ja kirjoitan
amerikkalaisen Brettin debyyttilevystä, jonka Cascine julkaisi
äskettäin.
Cascine on amerikkalainen levymerkki, jonka rosteriin kuuluu mm.
Shine 2009 – Sami Suova muuten julkaisi juuri sooloEP:n – sekä
Chad Valley ja Selebrities, jonka kakkoslevystä kirjoitin viime
vuoden viimeisen arvioni. Vaikka Cascinelle levyttävät yhtyeet ja
artisti eivät ole aivan samasta sapluunasta veistettyjä, niin sille
on kuitenkin muodostunut hyvin selkeä oma linja, jonka kiteyttäisin
sanoihin 1980-luku, kesä, ihmissuhteet ja keveä ja kirkas saundi,
ainakin mitä tulee sen popimpiin julkaisuihin. Brett jatkaa tuota
samaa linjaa, vaikka onkin ehkä muita Cascinen bändejä
suoraviivaisempi ja jäntevämpi menossaan. Silti heidänkin laulunsa
ovat 1980-luvusta vaikuttuneita, kesäisiä ja kirkassaundisia
tarinoita parisuhteen eri vaiheista, lähinnä painnottuen eroon
vaikka muutama onnellisempikin biisi on levylle päätynyt.
Levyn vahvuus on sen monipuolisuus; siltä löytyy niin kepeää ja
tunnelmallista poppausta, vauhdikkaampaa elektropoppia, synkempää
ja kyynisempää menoa kuin elektronista dreampopleijuntaakin. Ja
kaikki toimii. Levyn videobiisi Lovers, jolla laulaa toisen
Cascinebändi Yumi Zouman Kim P, on tosin minulle hieman liiankin
kevyttä ja sitä seuraava synkistely Confidence menee hieman
ärsyttävyyden puolelle. Mutta niiden vastapainoksi levyltä löytyy
myös helmiä, kuten tarttuvuuden ja kyynisen tekstin loistavasti
yhdistävä Goon, euforinen Golden ja tunnelmallinen Trash. Kaiken
kaikkiaan Brettin debyytti on hieno kesälevy ja hieno Cascinelevy.