Livelevyviikko on tuonut eteenne jo pettymyksiä, turhuuksia ja täydellisyyksiä. Nämä määreet kuvaavat hyvin livelevyjen sisintä. Joskus niiltä odottaa saavansa konserttielämyksen kotistereoista, joskus ne ovat vain studiolevyjä paskemmilla soundeilla ja joskus ne vievät toiseen maailmaan. The Clashin kadonneeksi luultu livelevy Live At Shea Stadium on vähän tätä kaikkea.

Live At Shea Stadium on taltioitu yhtyeen kahdelta lämmittelykeikalta sateisesta New Yorkista vuodelta 1982, missä The Clash lämmitteli maanmiehiään The Whota. Vaikka Shea Stadiumin keikat eivät missään mielessä ole legendaarisia, niin ne sijoittuvat ajanjaksoon, jossa The Clash oli suurimmillaan, mutta myös lopulta haavoittuvaisimmillaan. Alkuperäinen rumpali Topper Headon oli lähtenyt jo yhtyeestä ja muidenkin jäsenten kohtalo bändissä oli vaakalaudalla, koska yhtye oli toistensa kurkussa jatkuvasti kiinni.

Luulisi, että näistä lähtökohdista saisi eteen keitoksen, joka ei olisi oikein mistään kotoisin. Päinvastoin - The Clash kuulostaa olevansa elämänsä iskussa. Bändin "hypemies" Kosmo Vinylin introliekityksellä käyntiin lähtevä keikka tuo The Clashin kiistattoman nerouden esiin erinomaisesti. Yhtye soittaa biisejään koko uran varrelta, ja mahtuupa mukaan cover-versiot Eddy Grantin Police on My Backista ja Willie Williamsin Armagideon Timesta, joista varsinkin jälkimmäinen soi vastustamattomalla takapotkulla. Levy osoittaa The Clashin moniulottuvuuden, jolla he pystyivät vetämään niin suoraviivaista punkia, kuin letkeää reggaetakin kuulostamatta missään vaiheessa väkinäiseltä.

Oma ongelmani Live At Shea Stadiumin kohdalla on oikeastaan todella hölmö. En itse ole oikeastaan koskaan pitänyt keikan yksipuolisesta kaahausmentaliteetista. Ymmärrän, että massiiviseksi stadionmammutiksi kasvanut The Who soitetaan suohon suoraviivaisuudella ja vimmalla, mutta nyt The Clash jättää itsestään turhan yksipuolisen kuvan, vaikka kesken Magnificent Seveniä vetävätkin reggae-coverin. Nyt bändi kaahaa 45 minuuttia täysiä ja jättää monta hienoa leppoisampaa kappaletta soittamatta. Kieltämättä tämä antaa hyvän kuvan punkimmasta The Clashista, mutta niin kuin kaikkien kuuluisi tietää, yhtye oli paljon muutakin kuin punk.

Tästä ongelmasta huolimatta Live At Shea Stadium on viihdyttävä levy ja antaa tiivistetyn kuvan The Clashin legendaarisesta maineesta. Kyllä minä tällä levyllä voisin jonkun koukuttaa yhtyeen tuotantoon.