Vahva metallipörinä valaisee kadut kromisateella.
Julkaisuvuosi: 2002
Ensikosketus: 2002
Helmeilevimmät biisit: Tanssiin, KSK, Raskas, Kromisade
Löytyykö levyhyllystä: Kyllä
Levyn huumaavuus
9.2
Palataanpa hetkeksi takaisin tutuille ja turvallisille reiteille niin itse musiikin kuin arvosanojenkin suhteen. Kotimaisen, Kaskisista ponnahtavan metalliyhtye Saran toinen albumi Kromi nosti bändin maan alta suurempaan tietoisuuteen ja toi sen muidenkin kuin pohojammaalaasten mieliin. Muun muassa Nicolen kanssa alkuaikoina paljon keikkailleet rokkarit ovat vuosien saatossa löytäneet soundistaan tietynlaisen eheyden, mutta vielä kymmenen vuotta sitten biisien rakenteen selkeys jäi tarmokkuuden ja vimman jalkoihin.
Raskaat kitaravallit ja koneiden runsas käyttö ovat alusta asti olleet Saran tavaramerkkejä. Ne luovat levy(i)lle painavuuden leiman, jota kevennetään aika ajoin hieman viipyilevimmillä raidoilla. Lätyn avaava Väsyneen käden luoti antaa hyvin osviittaa sitä seuraavien kymmenen biisin industriaalista tyylistä, mutta jokaisella kappaleella on silti oma luonteensa. Vertauksia Korniin ja Deftonesiin ei voi välttää, mutta siinä missä mainitut maailmanluokan pumput keskittyvät reheviin bassoriffeihin, Sara antaa syntetisaattoreille oman alansa. Örinääkään ei Kromilla kuulla, vaan Joan tunnistettava artikulointi stemmalauluineen luo täydellisen kontrastin ankarille, metallisille resonansseille.
Mättöilyn ohessa herkkyyttä kaivetaan esiin muun muassa Kooman raukealla A-osalla ja sellolla. Tyypillistä ovat kappaleiden hidastempoiset, hätäilemättömät alkutahdit, joiden jälkeen kertosäkeessä päästetään peto irti. Kyynelkanavia herättävälle slovarilinjalle ei silti venytä missään vaiheessa, vaikka Kromisade sinne lähestulkoon yltääkin. Sanoitukset liikkuvat pettymysten, ihmissuhteiden ja niistä tärkeimmän, eli suhteen omaan itseensä, ympärillä.
Se, että nykypäivän Sara on Kromia melodisempi ja säröttömämpi, ei tee siitä parempaa tai huonompaa. Ylitsevuotava into ja kuulas, radioonkin yllättävän hyvin taipuva rokki eivät kilpaile keskenään, vaan molemmista löytyvät omat hyvät ja huonot puolensa. Bändin tuotannosta kaksi yltääkin oman listani jaetulle korkeimmalle sijalle - edellinen pitkäsoitto Veden Äärelle sekä Kromi. Maaliskuussa on luvassa kuudes studiolevy, jonka ensimaistiainen on jo saatu kuultavaksi. Jännityksellä odotamme. Ja tuudittaudumme peiton alle, metallisten verhojen taa.
Heräisit ja uskaltaisit katkaista,
tippua.
Lupaan saan kiinni.
Tekstit
Mä oon meinannut kirjoittaa He Kutsuivat Luokseen -levystä, mutta Kromi on omalla tavallaan kyllä omaperäinen ja koukuttava levy, jota joskus luukutin ihan kunnolla. :) Pisteistä oon melkeinpä samaa mieltä! Itse ostin tän levyn joskus Tampereelta. 4 vuotta sitten.
VastaaPoistaHauskaa muuten, et oot merkinnyt helmeilevämmiksi biisiksi just ne, jotka itsekin valitsisin parhaimmiksi tältä levyltä. :D
VastaaPoistaHee, siistiä! Kromi on kyllä ollut täälläkin ihan järjettömän ahkerassa kuuntelussa. Ekaks meinasin kirjoittaa tosta Veden Äärelle -levystä, mutta päädyin kuitenkin tähän. Ehkä kirjotan siitä uudesta sitten, kun se ilmestyy. :) Ja siis meillähän on vaan älyttömän hyvä maku, kun oltais valittu samat parhaat biisit! ;D
VastaaPoista