Julkaisuvuosi: 2001
Ensikosketus: 2001 Kunnolla 2011
Ensikosketus: 2001 Kunnolla 2011
Helmeilevimmät biisi: One More Time, Aerodynamic, Digital Love, Face To Face
Löytyykö levyhyllystä: Spotify
Löytyykö levyhyllystä: Spotify
Levyn huumaavuus
9.2
Niin monta uutta levyä kuuntelussa, etten millään ole pystynyt keskittymään tarpeeksi yhteen, että saisin tekstiä aikaiseksi. Sen takia päädynkin jälleen yhteen todella jo klassikoksi nouseeseen levyyn, joka on vaikuttanut monen nykyisenkin bändin soundiin, eli vuonna 2001 julkaistuun Daft Punkin Discoveryyn.
Ensikosketukseni Daft Punkiin oli 1997 Around The World sinkkubiisin myötä, olin tuolloin alle kymmenenvuotias joten kyseinen biisi ei mitenkään erikoisemmin jäänyt mieleeni, paitsi musiikkivideonsa vuoksi. Mieleenpainuvampi kokemukseni Daft Punkista tuli 2001, kun mtv:llä pyöri One More Time, Aerodynamic ja Digital Love animemusavideot. Videot jäivät mieleeni ja muistelin tykänneeni Aerodynamic:stä niin paljon, että varroin mtv:n äärellä odottaen ks. biisiä. Sitten bändi jäikin unholaan viime vuoteen asti.
2010 Daft Punk julkaisi Tron Legacy elokuvaan sountrackin, mutta suoraansanoen kyseinen soundtrack ei uponnut minulle yhtään Derezzed biisiä lukuunottamatta. Tästä huolimatta kiinnostuin bändistä uudestaan ja muistin tykästymiseni Discovery aikaiseen materiaaliinja miksi kultakimpaleeksi kyseinen levy onkaan paljastunut.
Levy alkaa murskaavasti kolmella biisillä, joista jokaisen voisi lukea elektronisen musiikin klassikoihin One More Time, pistää tanssimaan 2001 ja vielä 2011, Aerodynamic tapping soolon ja elektronisen musiikin paras hybridi koskaan? Mikä Pendulum? Digital Love saa kenet tahansa iloiseksi. Harder Better Faster Stronger, vaikka itse en tästä hittibiisistä niin välitäkään, niin kuinka moneen biisiin tätäkin on samplattu, kaikkihan tietävät Kanyen Stronger, mutta on niitä varmast monia muitakin. Vielä viides biisi Cresendolls on hillitöntä kreisibailaamaista, kunnes levy rauhoittuu hetkeksi nightvisionin aikana, mutta hiltyy taas hillittömään reivaukseen halvalla snare-soundilla lähtevällä Superheroesilla. High Life jatkaa samalla linjalla kunnes tulee vuoroon levyn rauhallisempaan osastoon kuuluva Something About Us, joka onkin sopiva paussi muuten hengästyttävälle levylle. Vokaalittomat Voyager, Veridis Quo ja Short Circuit eivät ole jäänneet mieleen, mutta toisaalta aina biisit kuulessani nyökyttelen päätäni musiikin tahtiin, toimii erinomaisesti taustamusiikkina. Face To Face on levyn kokokohtia, ensimmäistä kertaa kun kuulin biisin, mietin että onko tämä todellakin vuodelta 2001 eikä vaikka tältä vuodelta, niin modernilta tämä vieläkin soundaa. Levy päättyy 10 minuuttiseen ja osuvasti nimettyyn biisiin Too Long, tosin itse biisi ei minusta ole liian pitkä vaan sopiva päätös yhdelle parhaimmista bile-soundtrackeistä mitä tiedän.
Ei tule heti Björkin Homogeneticin lisäksi mieleen mitään näin hyvin aikaa kestänyttä levyä Elektronisen musiikin saralla. Discovery kuulostaa tuoreelta, vaikka ei sisälläkään oikeastaan ollenkaan akustisia soittimia, joita jään kyllä kaipaamaan etenkin rumpujen osalta, mutta eihän se oikeastaan Housen rytmiin perustuvaan musiikkiin kuulukkaan ja löytyyhän levyltä kumminkin pari ihan oikeaa kitarasooloa jos niistä tykkää.
Daft Punk! <3 Hitsi tätä tuli joskus luukutettua. Animevideot iski ja samoin biisit, kun oli joku DJ/konemusavaihe meneillään. Thanks for the trip down memory lane :)
VastaaPoista