Ihmepojan ihmeteot
Julkaisuvuosi: 1983
Ensikosketus: 2009
Helmeilevimmät biisit: Oblivious, The Boy Wonders, We Could Send Letters
Löytyykö levyhyllystä: Kyllä
Levyn huumaavuus
9,2
Historiaa liiemmin vääristelemättä voidaan väittää, että Aztec Camera on yhtä kuin Roddy Frame, skotlantilainen ihmelapsi, joka oli vain 16-vuotias, kun maineikas Postcard Records julkaisi ensimmäiset Aztec Camera -singlet. High Land, Hard Rainin, Aztec Cameran debyyttilevyn, aikoihin Frame oli täyttänyt 19 vuotta.
Kahden virkkeen historiakatsaus lienee paikallaan siksi, että olin aikoinani lukenut tarinan Aztec Cameran alkuajoista ennen kuin olin kuullut bändiä nuottiakaan. Kiinnostava tausta, High Land, Hard Rainin vaikuttava kansikuva ja Postcardin sekä Rough Traden kaltaiset nimet selittävät, miksi kiinnostuin levystä, mutta musiikista löytyy syy siihen, miksi pidän High Land, Hard Rain -albumista huomattavan paljon.
High Land, Hard Rain on vivahteikas ja hienostunut poplevy. Samalla se on tunteikas ja vilpitön. Yhtä aikaa sekä Prefab Sprout että The Feelies. Levy kamppailee nuoruuden ja aikuisuuden välillä, kuten kuka tahansa 19-vuotias (tai äskettäin valmistunut maisteri). Kun seokseen lisätään äärettömän vahva kappalemateriaali, Roddy Framen ylväs lauluääni ja hienot sanoitukset, on kasassa levy, jota en voi kuunnella liikuttumatta ja/tai vaikuttumatta.
Kaiken muun hyvän lisäksi High Land, Hard Rain sisältää sen pienen jutun, joka tekee erinomaisista levyistä klassikoita ja jota minä musiikin ystävänä himoitsen - yhden täydellisen poplaulun. Tuo biisi on We Could Send Letters, maailman paras biisi juuri nyt.
Tekstit
