Romantikon sydänsurut
Julkaisuvuosi:
2014
Ensikosketus: 2014
Ensikosketus: 2014
Helmeilevimmät biisit:
Crickets, At a Loss for Words, Logging Off
Löytyykö
levyhyllystä: Spotify, yms.
Levyn huumaavuus
8.1
At times we live alone with our love,
joskus me elämme yksin rakkaamme/rakkautemme kanssa. Tuon totuuden
tietää myös norjalainen Sondre Lerche, ja tuolle faktalle hän on
pyhittänyt kuusi iäisyydeltä tuntuvaa minuuttia uusimmalla
levyllään. Ekoilla kuuntelukerroilla biisi lähinnä ärsytti;
hetken jopa ajattelin, että koko levy on pilalla tuon yhden biisin
takia. Mutta sitten keskityin kunnolla sanoihin (siis etsin biisin
sanat netistä) ja ymmärsin biisin merkityksen koko levylle. Vaikka
levyn muut biisit ovatkin menevämpiä ja Lerchelle tunnusomaisesti
hitusen hupsuja ja vinksahtaneita, niin sydänsurustahan tässä
levyssä on kyse, ja sitä levyn neljäs biisi ATWLA alleviivaa
oikein pätevästi. Onneksi ne muut biisit tarjoavat muutakin kuin
sanallista nerokkuutta.
Lerche on laulanut jo yli kymmenen
vuotta rakkaudesta yhtä aikaa veikeästi, romanttisesti ja
surumielisesti ja jatkaa sitä myös uusimmalla levyllään. Uutena
mausteena hän on lainannut hieman Passion Pitin ja Dale Earnhardt
Jr. Jr.:n tuotantokikkoja, mutta ei Please mitään elektronista
poppia ole, vaan tunnistettavaa Lercheä piristävillä ja
yllättävillä elektronisilla sävyillä. Ehkä tarttuvimmin uusi ja
vanha kohtaavat levyn aloituskolmikolla (Bad Law, Crickets ja
Legends), mutta myös levyn keskivaiheen sydänsurun ja sen
aiheuttaman hurjuuden syövereissä vielä alkukolmikkoa rajummin pyöriskelevät biisit (Lucifer,
After the Exorcism ja At a Loss for Words) ja sen päättävä
biisikaksikko – ylisentimentaalinen Lucky Guy ja mahtavan rento
Logging Off – ovat hyvin hurmaavia. Ehkä Lerchellä on vielä
mahdollisuus tulla legendaksi, vaikka sitten yksin.