Synkkää poppausta
Julkaisuvuosi:
2014
Ensikosketus: 2014
Ensikosketus: 2014
Helmeilevimmät biisit: Fall In Love, Bill Murray, Celebrating Nothing
Löytyykö
levyhyllystä: Spotify, yms.
Levyn huumaavuus
7.2
Amerikkalainen elektroduo Phantogram
yhdistelee toisella levyllään kuulasta poppausta, tummanpuhuvaa
asennetta ja oikein iskevää ja hetkittäin yllättävääkin
tuotantoa, mutta ei onnistu aivan täysin tasapainoisen
levykokonaisuuden luomisessa. Hyviä biisejä levyltä kyllä löytyy.
Levyn alku on oikein mainio. Nothing
But Trouble ja videobiisit Black Out Days ja Fall In Love ovat oikein
iskeviä ja energisiä. Ehkä vähän liiankin energisiä,
sillä loppulevyllä Phantogram ei enää pääse kuin hetkittäin
samalle tasolle. Ei niin, etteikö duo onnistuisi levyn
loppupuolellakin; soulista lainaava Bill Murray on mainio herkistely
ja Celebrating Nothing on pessimistisestä tekstistään huolimatta
varsin energinen. Oikeastaan kaikki Sarah Barthelin laulamat biisit
ovat ainakin hyvin ok, ja lieviä huteja on vain duon toisen
osapuolen, Josh Carterin, laulamat Never Going Home ja I Don't Blame
You, jotka voisivat toimia Broken Bellsin tai Flaming Lipsin
levyillä, mutta eivät oikein sovi joukkoon Phantogramin levyllä.
Voices ei ole täysosuma, vaikka sen
alku antaakin siitä viitteitä. Phantogram on silti lupaava duo,
johon voisi ehkä rakastuakin.