Jos sie tarttet oikein hyvää poppia, tässä on sulle sellasta!
Ensikosketus: Yläasteikäisenä
Helmeilevimmät biisit: Bird's Eye View, Sittin' Pretty, Emma J
Löytyykö levyhyllystä: Kyllä
Levyn huumaavuus
9,1
Brendan
Benson oli yksi nuoruuteni suurimmista popsankareista. Innostuksen aiheuttivat
kaksi liki täydellistä voimapoplevyä (One Mississippi ja Lapalco), ja sen
sammutti vuoden 2005 vaisuhko Alternative to Love -albumi. Lopullisesti
kiinnostuksen teloitti The Raconteurs, vaikka bändin väkinäisestä rokkauksesta
pitäisikin Brendan Bensonin sijaan syyttää Jack Whitea.
Bensonin
mestariteoksista Lapalco on monipuolisempi ja taitavampi, mutta One Mississippi
on raikkaampi ja räiskyvämpi, kuten monet onnistuneet debyytit tuppaavat
olemaan. Voimapoplevyjen yhteydessä jauhetaan jatkuvasti samoista bändeistä
(The Beatles, Big Star, The Byrds, The Beach Boys jne), eikä Brendan Bensoninkaan kohdalla
vaikutteita voi (tai tarvitse) kiistää. Merkittävämpää on se, että
biisinkirjoittajana Benson on suunnilleen samalla tasolla kuin Paul McCartney
tai Roger McGuinn, mutta kuitenkin kaukana Alex Chiltonista tai Brian Wilsonista.
One
Mississippi alkaa noin minuutin mittaisella Beatlespopilla (Tea), jatkuu
puolentoista minuutin rypistyksella, jossa akustinen kitara soi samalla
vimmalla kuin Neutral Milk Hotelin In the Aeroplane Over the Sea -klassikolla (Bird’s
Eye View) ja jatkuu tavanomaisemman poplaulun mittaisella Sittin’ Pretty -helmellä,
joka pintatasolla kertoo häiriintyneen tarinan kidnappaajasta ja hänen
uhristaan mutta joka oikeasti tuntuu käsittelevän yksipuolista rakkautta
(edelleen varsin häiriintyneesti). Koko biisikolmikko on editoitu yhdeksi
jatkumoksi, enkä usko, että olen toista yhtä hienoa levyn aloitusta eläissäni
kuullut.
One
Mississippi ei ole kokeileva tai muodikas (saapa nähdä, koska indiemaailman
muotivirtaukset kulkevat kenkientuijottelusta Posies-tyylin voimapoppiin),
mutta se on tarttuva, ilahduttava ja innostava vielä yli kymmenen
kuunteluvuoden jälkeenkin.
Tekstit
Kiinnostava juttu ja mukavan kuuloinen levy, artisti on jostain syystä jäänyt mulle ihan tuntemattomaksi. (Meinasin väittää, että mulla on yksi biisi yhdellä kokoelmalla, mutta se olikin Ten Benson.)
VastaaPoistaMie olen puolestani Arimanin listoja pläräillessä melkein ostanut Brendan Bensoniksi väärinlukemaani Ten Bensonia. :)
VastaaPoista