#252 K.O.I.R.A.

Vuh vuh


Julkaisuvuosi: 2012
Ensikosketus: 2012
Helmeilevimmät biisit: Lähe mun kaa, Pyöräilykypärä, H-Kaupunki, Kaikki tai ei mitään
Löytyykö levyhyllystä: Digi

Levyn huumaavuus:
8.0

Epävirallinen Suomi-viikko päätetään asianmukaisesti. Ja suomeksi.

Karri Koiran oma r'n'b-levy oli pitkään Ruudolfin ja Koiran puheissa pelkkä vitsi. Suunnitelmissa kun oli tuplalevyä ja ties sun mitä. Viime vuonna vitsi oli muuttumassa todeksi ja levy todellakin oli tekeillä. Tänäkin vuonna moneen kertaan viivästynyt teos on nyt vihdoin totta. Eikä se ole vitsi.

Tuottaja Palmrothin ja Ruudolfin kanssa tehty K.O.I.R.A. ei ole genrensä ensimmäinen tekele Suomessa. Onhan täällä nähty ties minkälaisia r'n'b-viritelmiä, mutta laadun kanssa on ollut toivomisen varaa. Karri Koiran debyytti onkin aivan toista maata. Biisit ovat poikkeuksetta todella tarttuvia ja viihdyttäviä, mikä tekee niistä jo hyvää poppia, mutta Palmrothin taustat, jotka oivasti ottavat elementtejä sieltä täältä ysäriä ja kasaria, nostavat kappaleet sulavuudessaan vielä aivan uudelle tasolle.

Ongelma ei olekaan laadussa, vaan levyn tasapaksuudessa ja kilteydessä. Kirjoitinkin jo Twitterin puolella ensikuuntelun jälkeen, että jos levyllä olisi enemmän ärinää ja haukkumista, niin se nousisi mestariteokseksi. Olen edelleen samaa mieltä. Tänä vuonna r'n'b:n saralla on kuultu kekseliäitä ja genreä rajulla kädellä muokanneita levyjä, kuten The Weeknd:n Trilogy ja Frank Oceanin Channel Orange, eikä K.O.I.R.A. edes pyri tekemään mitään uutta.

Samoin kappaleiden ja tekstien kiltteyteen olisi voinut tuoda vähän genrelle ominaista machoilua ja sonneilua mukaan. Vähäisistä Äänistä lähtien Karri Koira ja Ruudolf ovat olleet kaikkea muuta kuin pahoja poikia, mutta sulavuudessaan ja silkkisyydessään laimeaan genreen pitää tuoda vähän potkua. Se potku jää Ruudolfin verseen Ei tarkoittaa ei -kappaleessa.

Mutta kuten totesin, tämänkin karikon K.O.I.R.A. selvittää olemalla vain niin pirun ammattitaitoisesti tehtyä musiikkiviihdettä. Karri Koiran haastatteluissa toistama perfektionismi kuuluu tekemisessä ilman pakottamista ja sen vuoksi levyä kuuntelee erittäin mielellään. Ei levyn huumoristakaan haittaa ole. Silti levyltä voi odottaa enemmän niin genressä kuullun rohkeuden kuin tekijöittensä historiankin vuoksi.

Posted in , , , . Bookmark the permalink. RSS feed for this post.

One Response to #252 K.O.I.R.A.

Haku

Swedish Greys - a WordPress theme from Nordic Themepark. Converted by LiteThemes.com.