#245 Life After Death

Onko kuoleman jälkeen elämää?


Julkaisuvuosi: 1997
Ensikosketus: 2012 (kokonaisuutena)
Helmeilevimmät biisit: Hypnotize, Last Day, Notorious Thugs
Löytyykö levyhyllystä: Ei


Levyn huumaavuus
5.3

The Notorious B.I.G. oli iso mies. Iso nimi, isohko vyötärönympärys ja iso legenda. Lauri valitsi ysäriteemaiseen arvontaan levyn, joka julkaistiin vain muutama viikko tähden kuoleman jälkeen. Jos joku on autuaan tietämätön ampumavälikohtauksesta ja East vs. West -asetelmasta, menköön hän osoitteeseen google.com. Minä en ole historiankirja.

En myöskään ole tämän genren suurin fani, se tiedetään. June + rap = uh-oh. Avatessani levyn kuvainnollisen kannen kuulosti 1990-luvun rap tänä päivänä aluksi hengettömältä. Missä ovat boustaavat basarit ja kaikki se uho? Loppujen lopuksihan tilanne on juurikin päinvastainen: nykypäivän asenne on näennäistä, kun taas pari vuosikymmentä sitten biisien sanomaa (sanomattomuutta) ei tarvinnut piilottaa kiiltävän pinnan alle. Täysin räpitön menneisyyteni ei suinkaan ole, mutta henkilökohtaisesti olin aina enemmän 2Pacin tyttöjä. Asialla ei ollut mitään tekemistä välirikkojen, ilmansuuntien tai muiden ulkomusiikillisten asioiden kanssa. Pidin 2Pacista. Se riitti. Astuminen Biggien reviirille tuntui pettämiseltä.

Life After Death sallii rennon huojumisen ankarienkin lyriikoiden tahtiin. Sanoitukset kertovat samoista asioista, mihin aiemmin mainitun kalifornialais- (tai lähestulkoon kenen tahansa) räpäyttäjänkin teksteissä on törmätty - veljeydestä, elämän epätasa-arvoista, köyhyydestä, kaduista, omakehusta, pimuista. Tupla-albumi on pitkä, hivenen liian pitkä omaan makuuni, ja esimerkiksi interludet tuntuvat turhilta täytteiltä. Life After Death sisältää hankalasti aukeavien raitojen lisäksi muita aavistuksen melodisempia, radiosoittoon soveltuvia biisejä (ks. alla). Playa Hater ei melkein edes mene rap-kategoriaan runsaine vokaaliosuuksineen - niiden laadusta ja tarpeellisuudesta voidaan sitten olla montaa mieltä. Nimenomaan tämän suuren vaihtelun sekä puuttuvan turhan blingin takia levy jaksaa kiinnostaa, vaikka osa kappaleista kuulostaakin täysin toistensa toisinnoilta. 

Fiittaajia levyltä löytyy useita, aina Sean Combsista ja Jay-Z'sta D.M.C.'iin. Tämä on kuitenkin Biggien levy. Vierailijat eivät tungettele, vaan tuovat vain pientä variaatiota massaan. Aikoinaan levy sai reippaasti kiitosta sekä kriitikoilta että yleisöltä. Sitä, miten paljon Biggien kuolema vaikutti asioihin, on mahdoton sanoa. Life After Death on kuitenkin yksi myydyimmistä rap-levyistä ikinä, enkä sinänsä ihmettele asiaa yhtään. Liian pitkä se silti on.



Posted in , , , . Bookmark the permalink. RSS feed for this post.

Leave a Reply

Haku

Swedish Greys - a WordPress theme from Nordic Themepark. Converted by LiteThemes.com.