Blogissamme ollaan paljon puhuttu vuodenaikamusiikista. Nyt minäkin liityn joukkoon, kun paljastan teille levyn, joka tuntuu vaistomaisesti eksyvän soittimeeni juuri keväisin.

Hypnotic Brass Ensemble on kahdeksan torvia soittavan veljeksen ja yhden sukuun kuulumattoman rumpalin muodostama rytmiretkue, jonka musiikissa yhdistyvät hip hop, jazz ja afrobeat tavalla, joka saisi yhtyeen esikuvatkin kateelliseksi. Monelle yhtye voi olla tuttu vierailusta Gorillazin Plastic Beachilla. Omillaan bändi on kumminkin parhaimmillaan.

Yhtyeen debyyttilevyä ei juuri analyyseille anna sijaa. Levy on täysin instrumentaalinen ja jazzista tutut improvisoinnit eivät juuri kerro tarinoita tai luo tunnelmia. Hypnotic Brass Ensemble haluaa välittää energiaa ja hyviä viboja, ja sen he tekevät erinomaisesti. Levy on täynnä toinen toistaan riemukkaampia kappaleita, joita kuunnellessa ei pysty istumaan paikoillaan tai näyttämään hapanta naamaa. Riemu välittyy levyltä täysin ilman sanoja, kun torvet puskevat eetteriin rytmiä ja melodiaa hurjalla vimmalla.

Hypnotic Brass Ensemblen debyyttilevystä ei juuri pahaa sanottavaa edes keksi. Sen energiaan ja riemuun on helppo hypätä mukaan ja laittaa itsensä vain soljumaan rytmivirran mukana. Toki levyt on kevyt kuin mikä, mutta itse pidän sitä vain hyveenä. Yhtyeen musiikki ei vieraannuta tai etäännytä, vaan kutsuu kuulijan bileisiinsä mukaan, jos vain kantti kestää.

Tämän vuoksi juuri tämä levy on oma kevätsuosikkini. Kevätauringon lämmittämillä ja valaisemilla kaduilla on hienoa kulkea tämän levyn raikuessa korvissa. Kävelyyn tulee uutta iloa ja elämää, kun Chicagon pojat laittavat menemään. Tämän keväisempää musiikkia en keksi ja siksi Hypnoticit ilostuttavatkin minua jo neljättä kevättä putkeen. Yhtyeen energiaan, josta saa pientä esimakua videolta, ei vaan voi kyllästyä.

Knoppitietona: Damon Albarn sekoilee Moogin kanssa levyn bonusraidalla. Ihan tiedoksi vain.