Setä muistelee
Ensikosketus: 2000
Helmeilevimmät biisit: These Wooden Ideas, Let Me Sleep (Next to the Mirror), Quiet Crown
Löytyykö levyhyllystä: Kyllä
Löytyykö levyhyllystä: Kyllä
Levyn huumaavuus
9,5
Olette
varmasti kuulleet tarinat siitä, kuinka vanhempanne hiihtivät kouluun sekä
kesällä että talvella ja kuinka ylämäki ja vastatuuli vaivasivat sekä mennessä
että tullessa. Olen koittanut miettiä, millaisen tarinan me 80-luvulla
syntyneet voisimme kertoa omille lapsillemme. Sen pitäisi olla jotakin, joka
kuulostaa vaikealta ja epämiellyttävältäkin, mutta jota isäpappa tai äitimuori
voisi kuitenkin kaihoisasti muistella. Tänään vihdoin keksin tarinan alun: ”Silloin
kun minä olin nuori, kukaan ei ollut kuullutkaan mistään Spotifysta.”
Tosiaan, kun
ei ollut Spotifyta, kaikki maailman musiikki ei ollut yhden klikkauksen päässä,
jolloin musiikinjanoinen nuori joutui etsimään musiikkinsa jotakin toista kautta.
Aikoinaan minun tapani oli se, että lueskelin musiikkilehdistä levyarvioita ja
tilasin luotettavien tyyppien kehumat levyt Boxmanilta (muistatteko moista?)
kuulematta niistä pihaustakaan etukäteen. Eihän se helppoa ollut, kun Soundia
lukiessa joutui kärsimään kuukausittaisista Stratovarius-jutuista, mutta onnistunut
sokko-ostos oli lopulta kaiken vaivan arvoista. Yksi onnistuneimmista
tällaisista ostoksista oli Idlewildin 100 Broken Windows.
100 Broken
Windowsilla Idlewild luopui debyyttilevynsä (mahtavasta) punkräminästä ja keskittyi
kirjoittamaan poplauluja, jotka tosin viimeistään kertosäkeessä räjähtivät
särövalliksi. Ja millaisia poplauluja ne ovatkaan! Tusina toinen toistaan
parempaa biisiä täynnä nuoruuden intoa ja upeita melodioita saavat melkein
liikuttumaan kesken keskiviikkoaamupäivän. En ole Idlewildiä kuunnellut vuosiin
kovinkaan aktiivisesti, mutta aina kuunnellessani innostun, laulan jokaisen
biisin mukana ja olen valmis vannomaan, että sekä Hope Is Important että 100
Broken Windows ovat helposti maailman 10 parhaan levyn joukossa (vaikka eivät sitä
levyjen loputtua enää olekaan).
100 Broken
Windows ja sitä edeltänyt Hope Is Important ovat kuitenkin erinomaisia rocklevyjä, jotka
eivät ole vuosien kuluessa menettäneet loistoaan ja joihin soisi jokaisen särökitaroiden
ja kertosäkeiden ystävän tutustuvan. Valitettavasti 100 Broken Windowsin
jälkeen Idlewildille tapahtui jotakin, jonka seurauksena Idlewildistä tuli
tylsän miehen R.E.M. ja kaikki taika katosi.
Koska olen
tässä kirjoituksessa kertonut enemmän itsestäni kuin valitsemastani levystä, on
sopivaa päättääkin kirjoitus pieneen muisteluun. Olin nimittäin varmasti koko Kolarin
yläasteen historian ainoa oppilas, joka Metallican tai Iron Maidenin logon
sijaan piirteli matikan vihkoon Idlewildin kahden ensimmäisen levyn kannesta
tuttua ”logoa”.
Tekstit
Hurmaava postaus! Hauska alku, nappiin osuva sisältö ja hellyttävä lopetus. :) (Boxmanin muistan toki, sieltä tuli tilattua iso kasa levyjä Popsiclestä ja Wannadiesista lähtien.)
VastaaPoista100 Broken Windows ja Hope Is Important ovat tosiaan ihan parhautta edelleen. 100BW on ehkä kokonaisuutena vahvempi, mutta tunnetasolla HII on itselleni vielä hitusen tärkeämpi, kun se oli kuitenkin se tutustumislevy. Onneksi uskalsin aikoinaan ostaa levyn, vaikka Idlewild vähän säikäyttikin rosoisella meiningillään Manicsin lämppärinä. Varhais-ep Captain on myös tosi iskevä paketti vihaista mutta söpöä räyhärockia. Sitä ei ole Spotifyssa, mutta A Distant History -kokoelmalla on pari biisiä (ja mainio debyyttisingle Queen of the Troubled Teens).
Captainia metsästin aikoinani melkoisella vimmalla, mutta tuloksetta. Täytyypä muistaa kuunnella tuota A Distant History -kokoelmaa.
VastaaPoista100 Broken Windowsin sinkkujen b-puoletkin ovat kelpo tavaraa, eteenkin There's Glory in Your Story ja Meet Me at the Harbour. Nuokin on Spotifyssa, kun siellä näyttää olevan 100BW-levystä jokin tuplalevyversio.
Löysin oman Captainini käytettynä, muistaakseni Hämeenlinnan levymessuilta 2000... Omistan myös jonkun 100BW:n aikaisen sinkun tai pari, mutta noiden biisien nimet eivät soita kelloa. Pitää tsekkailla, tänks.
PoistaOlin vähän epäileväinen sen suhteen, toimiiko nuo Captainin biisit, kun niillä ei ole nostalgiakerrointa tukenaan. Turhaan huolehdin, sillä sekä Self Healer että Satan Polaroid ovat ihan mahtavia biisejä!
PoistaHienoa! Laitapa hei sähköpostia, jos haluat kuulla muutkin biisit. :)
PoistaMulle on jääny jotenki tää sun kirjotus mieleen!
VastaaPoistaParisen päivää sitten eksyin Spotifyssa vahingossa Idlewildin sivuille. Oli pakko pistää levyä kuunteluun ja hakea heti esiin tää sun 100 broken windows-juttu. Tällä jutulla sait ainaki mut hymyilemään!