Ensikosketus: 2011
Helmeilevimmät biisit: Hanging On, Playing House, Way Too Fast, Shield & Sword.
Levyn huumaavuus
7.8
Chillwavesta on nykyään melkein ylitarjontaa, joten välillä on kiva huomata miten jotkut artistit tuovat uusia elementtejä tähän musiikkityyliin, näin tekee myös Active Child ja tämä elementti on harppu, niin oudolta kuin se kuulostaakin tuo kyseinen soitin tähän rauhalliseen musiikkityyliin annoksen avantgardemaisuutta. Tältäkö Bon Iver kuulostaisi, jos hän tekisi tunnelmoivaa elektromusiikkia?
You Are All I See on tasainen levy, jolta on vaikea löytää heikkoja kohtia, sillä tunnelma pysyy tiukasti samanlaisena läpi levyn. Tämä onkin levyn huonoja puolia, sillä tiettyyn mielentilaan tämä on loistavaa musiikkia ja toisaalta eihän tämä toimi ollenkaan taustamusiikkina. Ensimmäisenä kuuntelukerralla mieleeni ei jäänytkään kuin sinkkubiisinä julkaistu hauraan kauniin harpun johdattama Hanging On ja How To Dress Wellin vierailevaa ääntä sisältävä r'nb vaikutteinen Playing House, mutta kun levyyn todella keskittyy vie tunnelma ainakin minut mukaansa. Vaikka levyltä ei löydykään Curtis Lane EP:llä olevan Wilderness biisin kaltaista täysosumaa.
Niin ja se Bon Iver vertaus. Pat Grossin äänessä on jotain hyvin samaa sävyä ja tietynlaista haurautta kuin Bon Iverissa, eihän se sama ole, mutta jostain syystä itselleni se aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia, jos Bon Iver toimi hyvin James Blaken kanssa, niin miltähän yhteisbiisi Active Childin kanssa mahtaisi oikein kuulostaa? Sillä tämä on parempaa kuin Blake.
Mulla tää ei jotenkin iske yhtään. Ehkä oon saanut yliannostuksen chillwavea ja kaikkea siihen viittaavaa, koska oon kuunnellut sitä niin paljon tänä syksynä. Ja tää ei erotu tarpeeksi. Toisaalta, enempi kuuntelu varmasti avaisi Active Childiakin lisää.. Mutta en kyllä oo yhtään samaa mieltä ton viimeisen lauseen kanssa! :D
VastaaPoistaBlake on kyllä äärimmäisen yliarvostettu mielestäni. :D Tykkäsin niistä kahdesta ekasta ep:stä ja livenä oli 2 biisin perusteella mieletön, mutta jotenkin se kokopitkä levy jäåtti jotenkin kylmäksi osittain ja siinä oli liian paljon ihan turhaa pikku efektikikkailua ja itse biisit puuttu.
VastaaPoistaJa joo, chillwave on tänä vuonna kokenut inflaation, parhaimmat tänä vuonna julkaistut levyt ks. tyylisuunassa on Washed Outin kokopitkä ja NIVAn EP. Active Child taas toimii tai ei toimi, riippuen fiiliksestä. Mikähän siinä on, että yleensä ne EP:t on parempia kuin kokopitkä? James Blaken lisäksi voisin lisätä tähän listaa vaikka just tän Active Childin ja Washed Outin EP on paljon parempi kuin toi kokopitkä levy.
VastaaPoistaPS. Laskin arvosanaa, ei tää nyt mikään 8 levy oo, liian tasapaksu.
VastaaPoistaHaha, kunnon selostukset. :D Enough Thunder ei mulla iskenyt niin paljoa (paria huippubiisiä lukuun ottamatta), ekat EP't on loistoja, mut kyllä albumi on itelle tärkein. Mulla meni muutenkin aika kauan lämmetä koko Blakelle, en aluks tykänny levystä oikein yhtään. Sitten muutama päivä ennen Flow'ta sain jonkun järjettömän inspiksen ja aloinki oottaa sitä keikkaa ihan hulluna, enkä todellakaan pettynyt. Tän vuoden paras ♥ ♥ ♥ Tai no ainakin top3'ssa, koska The National kultsalla & Glasvegas oli kans tosi kovia. ;)
VastaaPoistaMä en kyllä normisti kuuntele edes mitään tällasta, joten en oikein osaa ottaa kantaa yleisellä tasolla. Sitäpaitsi edelleen vihaan genrejä, mulle riittää että musiikki on hyvää, oli se missä lokerossa tai miten yli-/aliarvostettua tahansa. :)
No mua vähän harmittaa ku missasin suurimman osan keikasta seuraamalla Kanyen egoilua/ei sieltä ihmismerestä mihinkään enää päässy. :( Vois toi levyki avautuu enemmän, jos oisin kuullu biisit livenä.
VastaaPoistaSietääkin harmittaa! Noei, mut tosi surku oikeasti. :( Se oli niin mieletön, täydellistä eskapismia ♥
VastaaPoista