:format(jpeg):mode_rgb()/discogs-images/R-6094737-1417389188-3760.jpeg.jpg)
Julkaisuvuosi:
2014
Ensikosketus: 2015
Ensikosketus: 2015
Helmeilevimmät biisit:
Never Work For Free, Needle And A Knife
Löytyykö levyhyllystä:
Spotify, yms.
Levyn huumaavuus
Retrosti indiepoppaava
Tennis julkaisi kolmannen levynsä viime vuonna, vaikkakin epäilen,
että Euroopassa se julkaistiinkin vasta tämän vuoden puolella.
Ainakin Spotifyhin se ilmestyi vasta huhtikuussa, jos muistan oikein.
Ekoilla kuuntelukerroilla, jotka siis tapahtuivat jo ennen kesää,
levy ei täysin avautunut, ja jäin kaipaamaan duon kakkoslevyn, Young And Oldin, tarttuvuutta ja menevyyttä. Kesän ja nyt syksyn alun
aikana levy on avautunut sen verran, että voin todeta levyn alun olevan oikein vahvan: kakkosbiisi Never Work For Free on levyn menevintä, tarttuvinta ja ihaninta antia ja sitä seuraavat Needle And A Knife ja I'm Callin' ovat varsin sävykkäitä ja melodisia lempeämpiä poppauksia, vaikka jälkimmäiseen hiipii myös hitunen kireyttä biisin aikana. Alun jälkeen levyä vaivaa lievä keskinkertaisuus ja epätasaisuus, vaikka Alaina Mooren raukeanlempeässä tulkinnassa ei valitettavaa olekaan. Ja kyllähän Tennis kuulostaa todella miellyttävältä hieman keskinkertaisimmillakin biiseillä, kuten vaikkapa This Isn't My song ja levyn päättävä Meter And Line todistavat. Mutta, mutta... enemmän menoa ja pontevampaa rummutusta seuraavalle levylle, kiitos.
Tekstit
