Tunnelmaa, ei tarttuvuutta
Julkaisuvuosi:
2014
Ensikosketus: 2014
Ensikosketus: 2014
Helmeilevimmät biisit:
Crest, South
Löytyykö
levyhyllystä: Spotify, yms.
Levyn huumaavuus
6.5
Viime viikolla koitin hetken paeta
pimeyttä aurinkoisen musiikin tahdissa, mutta lopulta antauduin
pimeydelle ja viimalle New Buildia kuunnellessa. Jatkan ainakin tämän
viikon pimeydessä samoamista soundtrackinäni elektronisen saundin
sijaan vaihteeksi vaihtoehtoinen rokkaus, ekana englantilaisen 2:54n
toka levy The Other I.
2:54 (sisarukset Colette ja Hannah
Thurlow) rokkaa tummanpuhuvasti, mutta hallitusti. Roso ja runttaus
eivät ole bändin juttu, vaan kyse on enemmänkin latautuneesta
tunnelmoinnista. Debyyttilevylläkin sisarukset tunnelmoivat, mutta biiseissä
oli kuitenkin korostetummin draivia ja iskevyyttä. Nyt 2:54
keskittyy liikaakiin jännitteen luomiseen. Yksittäisissä biiseissä
he onnistuvatkin luomaan kiehtovaaa tunnelmaa, mutta koko levy
biisejä, joiden ei ole tarkoituskaan iskeä, on hieman liikaa. Etenkin levyn alkupuoli on liian yksipuolinen kappalemateriaalin suhteen. Kuulas välike Tender Shoots on raikas poikkeus aiemmasta ja sen jälkeen tulee muutama tarttuvampikin biisi; Crest hieman rokkaakin ja South on TOIn kuulaimmin ja kauneimmin poppaava biisi. Päätösbiisi Raptorissa tunnelma taas on ehkä hyytävimmillään.
2:54 on edelleen kiehtova ja omaääninen
yhtye, mutta TOI tunnelmoi ehkä liikaakin tarttuvuuden kustannuksella. Imago sisaruksilla kuitenkin on kunnossa.
Tekstit
