“I’m wondering if I’ve already heard all the songs
that will mean something.” (Allo
Darlin’ – Tallulah)
Musiikkivuosi
2012 oli sellainen kuin musiikkivuodet tuppaavat olemaan: paljon hyviä levyjä,
pari pahaa pettymystä (esimerkiksi The Magnetic Fields - Love at the Bottom of
the Sea ja Jens Lekman – I Know What Love Isn’t), muutama parhaimmillaan
loistava, mutta epätasainen kokopitkä (vaikkapa Grimes – Visions ja Ariel
Pink’s Haunted Graffiti – Mature Themes) ja paljon levyjä, joita en vain ole
ehtinyt kuunnella tarpeeksi. Näitä ovat ainakin Pää Kii, Mac Demarco – 2 ja
Saint Etienne – Words and Music by Saint Etienne. Selvä poikkaus aiempiin
vuosiin oli kuitenkin se, että lukuisista hyvistä levyistä huolimatta vain pari
tuntui oikeasti merkitsevän minulle jotakin. Olen saattanut tulla vanhaksi ja
kyyniseksi.
Koska en ehdi
vuoden aikana kunnolla paneutua kaikkiin kiinnostaviin levyihin, tavoittaa tämä
lista hetken fiilikset paremmin kuin lopullisen totuuden lähes kaikesta.
Esimerkiksi vuoden 2011 lista olisi vuotta myöhemmin hyvin
erilainen – ainakin viisi levyä vaihtuisi kokonaan toisiin ja järjestyskin
muuttuisi. Mutta juuri tämän vuoksi jokainen levyvuosi on kyyniselle
vanhuksellekin edellistä parempi: uutuuksien lisäksi kuunneltavana on
hyllymetreittäin vanhoja rakkaita levyjä sekä loputon aarreaitta vanhempia
tuotoksia. Ja sitten listaan:
1. Lightships - Electric Cables
Vuoden lämpimin ja sydämellisin levy. Gerard Love ylsi soolollaan miltei Teenage Fanclubin korkeuksiin.
2. Dirty Projectors - Swing Lo Magellan
Dirty Projectors oli vuoden suurin yllättäjä. Aiemmin pidin Dirty Projectorsia turhana kikkailuna, mutta Swing Lo Magellan osoitti, että bändillä on hienoja melodioita, sielua ja kanttia enemmän kuin juuri kellään. Noin puolet levyn biiseistä saattaisi kelvata parhaiden biisien listallekin. Swing Lo Magellanin jälkeen myös muut Dirty Projectors -levyt avautuivat paremmin.
3. Wild Nothing - Nocturne
Syyskuiset veikkailuni kävivät toteen - Nocturne tosiaankin kasvoi kuunteluiden myötä. Tuntuu, että vuonna 2012 julkaistiin keskinkertaista unipoppia enemmän kuin kukaan jaksaa kuunnella. Näihin verrattuna Nocturne on ylivertainen ja painii ihan eri sarjassa - siinä, jossa on kyse hyvistä levyistä.
4. Cats on Fire - All Blackshirts to Me
5. Orca Team - Restraint
6. Allo Darlin' - Europe
7. Black Twig - Paper Trees
8. The Raveonettes - Observator
9. Burning Hearts - Extinctions
10. Hot Chip - In Our Heads
Parhaiden biisien listaaminen on täysin mielipuolista puuhaa, koska maininnan arvoisia biisejä julkaistiin aika saakelin paljon. Kun parhaiden levyjen lista on luultavasti kuukauden päästä erilainen, näyttäisi vuoden parhaiden biisien lista jo huomenna toisenlaiselta. Listaaminen on kuitenkin kivaa, joten tässä tulee:
1. Dirty Projectors - Gun Has No Trigger
Vähillä aineksilla saa aikaan upean grooven. Erityisen mahtava on taloudellinen bassokuvio. Biisi tihenee ja tihenee, muttei laukea missään vaiheessa. Vähän kuin ase ilman liipaisinta.
2. Saturday Looks Good to Me - Sunglasses
Saturday Looks Good to Me julkaisee ensi vuonna levyn pitkän tauon jälkeen. Loppuvuodesta julkaistu maistiainen antaa odottaa suuria, sillä popbändeistä parhain näyttää olevan erinomaisessa iskussa.
Moonface ja Siinai jyrää kuin krautrock-National. Tämän biisin olisin toivonut kuulevani sopivassa humalatilassa Nelivitosen vintillä. Olisin hypännyt katosta läpi.
4. Grimes - Oblivion
5. The Raveonettes - You Hit Me (I'm Down)
6. Ariel Pink's Haunted Graffiti - Only in My Dreams
7. Yo La Tengo - Stupid Things
8. Wild Nothing - Only Heather
9. Allo Darlin' - Some People Say
10. Frida Hyvönen - Terribly Dark
Tekstit
Jes! Meillä yksi sama levy ja sulla on pari sellaista, mitä harkitsin (unohdin Raveonettesin esim. täysin, tosin en oo sitä tarpeeksi ehkä vielä kuunnellut). :)
VastaaPoistaLightshipsia, Dirty Projectorsia ja Moonfacea harkitsin "bubbling underiin", mutta eivät lopulta nousseet niin korkealle.
VastaaPoistaTänä vuonna on mukavan paljon hajontaa.