Indien Knockin' on Heaven's Door ja noin viisi parempaakin biisiä
Julkaisuvuosi: 1988
Ensikosketus: 2008
Helmeilevimmät biisit: In Between, Crashing Through,
Midnight a Go-Go
Löytyykö
levyhyllystä: Kyllä
Levyn huumaavuus
8,5
Lukioaikoina psykologian ja historian kokeissa
ensimmäinen tehtävä oli aina käsitteenmäärittely. Kuvitteellisessa
musiikkihistorian kokeessa Beat Happening määriteltäisiin suunnilleen näin: ”Beat
Happening on maineikas yhdysvaltalainen indiebändi, joka on innoittanut Kurt
Cobainia sekä lukemattomia indie- ja tweebändejä.” Nykypäivän kohteliaista
indiepoppareista Beat Happeningin kuitenkin erottaa se, että Jamboree, Beat
Happeningin toinen levy, ei levynkannesta huolimatta ole erityisen söpö, vaan levy
on äärimmilleen pelkistetty, yksinkertainen, viimeistelemätön, rujo, riisuttu,
riehaannuttava ja ajoittain sekä melodinen että tarttuva. Enimmilläänkin Jamboreella
soi vain kaksi kitaraa ja rummut.
Jamboreella on useita hienoja biisejä, joista paras on reilun
minuutin kestävä Crashing Through -purkaus, mutta harmittavasti osa kappaleista
on jätetty luonnoksen tasolle: Jamboree on vain kilkuttelua ja Calvin Johnsonin
laulua, eikä Ask Me -biisissä ole jäljellä enää edes sitä kilkuttelua. Ask Me -biisin
tosin laulaa Heather Lewis, jonka heleää ääntä kuuntelee mielellään Johnsonin
murinan ohella. Jamboreen viimeistelemättömyys on viehättävää ja viihdyttävää,
mutta Beat Happeningin parhaat levyt ovat mielestäni vuoden 1991 Dreamy ja vuoden 1992
You Turn Me, joissa Jamboreellakin kuultavat ainekset ovat hioutuneet
viimeistellymmiksi kokonaisuuksiksi, tai kuten meillä Kolarissa sanotaan, paremmiksi
levyiksi.
Lopuksi todettakoon vielä se, että Jamboreella on Indian
Summer, Beat Happeningin epäilemättä tunnetuin biisi, jonka ovat coveroineet
ainakin Luna, Ben Gibbard ja R.E.M ja jonka klassikkostatusta en ole koskaan
oikein ymmärtänyt. Yksistään Jamboreella on noin viisi parempaakin biisiä.