Ärtymystä ja iloa
Julkaisuvuosi:
1999
Ensikosketus: 200?
Ensikosketus: 200?
Helmeilevimmät biisit:
Unwanted, New Horizons, Cold Feet
Löytyykö levyhyllystä:
Spotify, yms.
Levyn huumaavuus
New Order on palannut, ja
se on oiva tekosyy kuunnella taas sen kosketinsoittajan ja rumpalin, siis Gillian
Gilbertin ja Stephen Morrisin, oman projektin, Other Twon,
kakkoslevyä, vuoden 1999 Superhighwaysia. Kaksistaan – muutamalla
biisillä lauluvastuussa tosin on Melanie Williams niminen
tuntemattomuus eikä Gilbert – he saivat aikaan, Rumban sanoin
”sisäsiistiä ja maanjäristyksetöntä elektropoppia”, tosin
ihan kädenlämpöistä heidän musansa ei kumminkaan ole, itse
tunnen niin ärtymystä kuin iloakin levyä kuunnellessa.
Ärtymystä tuottaa levyn
levoton alku – etenkin drum 'n' bassilla kikkaileva klubityylittely
One Last Kiss, jossa on ihan kamalat vokaalit – ja ihan kiva loppu, iloa levyn
levollisesti ja kirkkaasti poppaava keskivaihe. Triphoptunnelmointi
Voytek, ihana ”voi sua raasua”-poppaus Unwanted, syvemmästä
koneilusta tarttuvaan kertosäkeeseen siirtyvä nostattava New Horizons, lempeä Cold Feet ja ambienthämyily The Grave
tarjoavat hyvinkin onnistuneen 20 minuuttisen. Mutta alun ja lopun voi
siis skipata. Valitettavasti levyn videobiisi You Can Fly on niitä
skippibiisejä, mutta ei voi mitään.