Tämän vuotinen Flow Festival on alkanut tänään joten päätinkin ottaa käsittelyyn yhden festareiden pääesiintyjistä, joka voi olla monelle hieman tuntemattomampi. Perjantaina oleva Alicia Keys, sekä lauantain Nick Cave ja sunnuntain Public Enemy ovat isolle yleisölle varmasti tunnetumpia kuin Sunnuntain pääesintyjäslotissa 3D shownsa esittelevä Kraftwerk. 

Kraftwerk on kyllä monille erittäin suuri ja etenkin kulttimaineessa oleva bändi. Voidaanhan kyseistä yhtyettä pitää yhtenä nykyaisen elektron ja etenkin teknon suurista pioneereista, mutta kuinka moni osaa nimetä yhden biisin Kraftwerkilta? Veikkaanpa että ei kovin moni. Päätänkin siis esitellä Kraftwerkiä suuremmalle yleisölle tai no tässä tapauksessa teille blogimme lukijoille, joka on toki suuri yleisö sekin (ja tähän hymiö.)

Ongelma on et minkä levyn teille esittelisin? Olisko se Kraftwerkin "läpimurto" levy Autobahn vai peräti eurooppalaisesta raideliikenteestä kertova Trans-Europa Express tai mekaniikkaa romantisoiva Die Mensch-Maschine. Ne ovat ehkä liian hankalia ja äänimaisemaltaan simppeleitä ja etäännyttäviä ensialkuun Kraftwerkkiä ensimmäistä kertaa kuunteleville. Päädyinkin vuonna 1991 julkaistuun The Mix levyyn. Kyseinen levy on periaatteessa kokoelmalevy, mutta toisaalta sen biisit ovat uudelleen miksattuja digitaalisia versioita Kraftwerkin tunnetuimmista kappaleista ja ovat lähimpänä sitä, miltä Kraftwerk nykyään livenä kuulostaa.

The Mixiä on siis vaikea kokoelma luonteensa takia arvioida levynä tai kokonaisuutena, joten sitä pitää lähestyä biisi kerrallaan. Itselleni jo ekalla kuuntelulla jäävät mieleen The Robots ja etenkin erinomainen Radioactivity. 

Kraftwerkille levykokonaisuudet ja niitä johdattelevat teemat/konseptit ovat erittäin tärkeintä. The Mixin tarkoituksena on vaan johdattaa kiinnostunut kuuntelija varsinaisten levykokonaisuuksien pariin. Toki jos et ole kuunnellut Kraftwerkkiä aiemmin ja silti sunnuntainen 3D-show edes etäisesti kiinnostaa ja sinulla on jo lippu hankittuna, niin suosittelen The Mixiin tutustumista. Se avaa hieman ovea Kraftwerkin musiikille ja saa sinut ehkä innostumaan keikasta enemmän. Onhan kumminkin 3D-keikka varmasti audiovisuaalisesti jotain ainutkertaista ja itse aionkin nauttia ainakin parin biisin verran Kraftwerkin yksinkertaisen nostalgisesta ja ajottain naiviista varhaisen elektronisen musiikin romantisoinnista.